Kolmen ja puolenvuoden uurastus on ohitse.
Nyt odotellaan vain tuloksia ja kevään suurta valmistujaisjuhlaa
koululla.
Olotila muistuttaa vielä enemmän tuota elotonta nurmikkoa.
Vie muutaman hetken huomata olevansa elossa ja uutta
elämää täynnä oleva, niin kuin tämä terhakka tulppaani.
Elän kuitenkin, vaikka elämä ei kohdellut minua tämän
opiskelun aikana silkkihansikkain.
Samoin kuin tämä viime yön pakkasen kestänyt orvokki.
Taidan olla hieman ruosteessa tavallisen elämän suhteen.
Olen sammaloitunut tietokoneen ja opiskelukirjojen ääreen.
Luonto herää!
Kyllä minäkin.
Tämän siilin lempeä hymy saa minut hyvälle mielelle ja
tuntemaan armollisuutta itseäni kohtaan.
Ehkä jo iltapäivällä laitan hanskat käteen
ja upotan sormet multaan
